Verkkokauppojen saavutettavuus lakisääteiseksi – mitä se tarkoittaa?

·

3–5 minuuttia
Ostoskärry, johon on menossa esteettömyyteen viittaavia symboleja.

EU:n uusi esteettömyysdirektiivi, European Accessibility Act (EAA), tuo mukanaan muutoksia digipalvelulakiin. Direktiivi parantaa digitaalisten palveluiden esteettömyyttä ja käyttäjäystävällisyyttä, täydentäen jo voimassa olevaa digipalvelulakia. Tämä tarkoittaa, että myös verkkokauppojen on täytettävä saavutettavuusvaatimukset 28.6.2025 alkaen. Lain noudattamista valvoo Traficom, ja puutteista voi seurata sanktioita.

Saavutettavat palvelut hyödyttävät kaikkia käyttäjiä. Helppokäyttöinen verkkokauppa voi parantaa asiakaskokemusta, kasvattaa myyntiä ja konversioita sekä parantaa hakukonenäkyvyyttä.

Mitä esteettömyysdirektiivi tarkoittaa verkkokauppiaille?

Kaikki 28.6.2025 jälkeen julkaistavat verkkokaupat on suunniteltava saavutettavuusvaatimusten mukaisiksi. Jos verkkokauppaan liittyvät sopimukset on tehty ennen tätä päivämäärää, toimijoilla on viisi vuotta aikaa saattaa palvelunsa vaatimusten tasolle.

Saavutettavuusvaatimukset koskevat kaikkia digitaalisia palveluita, joissa käyttäjä voi ostaa tuotteita tai palveluita verkossa. Tämä kattaa esimerkiksi ruokatuotteet, matkaliput, hotellivaraukset ja digitaalisen sisällön.

Ketkä kuuluvat esteettömyysdirektiivin ja digipalvelulain piiriin?

Digipalvelulain piiriin kuuluvat kaikki kuluttajille tarkoitetut verkkokaupat. Poikkeuksena ovat mikroyritykset, eli yritykset, joiden palveluksessa on alle 10 työntekijää ja joiden vuosittainen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Myös täysin yritykseltä yritykselle (B2B) tarkoitetut verkkokaupat ovat lain ulkopuolella.

Vaikka mikroyritykset ja B2B-verkkokaupat eivät kuulu saavutettavuusvaatimusten piiriin, niidenkin kannattaa panostaa saavutettavuuteen. Esteetön verkkokauppa voi tuoda kilpailuetua ja laajemman asiakaskunnan.

Saavutettavuusseloste verkkosivulle

Laki velvoittaa, että jokaisessa saavutettavuusvaatimusten piiriin kuuluvassa verkkokaupassa ja digitaalisessa palvelussa on oltava saavutettavuusseloste. Tämä dokumentaatio kuvaa palvelun saavutettavuuden tilan ja kertoo, miten hyvin sivusto täyttää vaatimukset sekä mitä osia saavutettavuus ei kata.

Selosteessa on myös tarjottava käyttäjille mahdollisuus antaa palautetta saavutettavuudesta sekä ohjeet, miten he voivat raportoida mahdollisista ongelmista. Ajantasainen saavutettavuusseloste on keskeinen osa lakisääteisten vaatimusten täyttämistä.

Mitä saavutettavuusvaatimukset sisältävät?

Verkkokauppojen on noudatettava WCAG 2.1 -ohjeistuksen A- ja AA-tason saavutettavuuskriteerejä. Laki ei velvoita täyttämään AAA-tason kriteereitä eikä kriteeriä 1.2.4 (tekstitys suorissa lähetyksissä). Yhteensä lain velvoittamia kriteereitä on 49 kappaletta.

Tärkeimpiä saavutettavuusvaatimuksia ovat:

  • Sisällön selkeys ja helppolukuisuus – Verkkokaupan sisällön tulee olla ymmärrettävää kaikille käyttäjille.
  • Navigoinnin yksinkertaisuus – Sivuston on oltava helposti selailtavissa myös pelkällä näppäimistöllä.
  • Väri- ja kontrastivaatimukset – Sivuston väriyhdistelmien tulee toimia myös heikkonäköisille käyttäjille.
  • Multimediasisällön saavutettavuus – Esimerkiksi videoihin tulee lisätä tekstitys.
  • Interaktiivisten elementtien saavutettavuus – Painikkeiden, lomakkeiden ja hakukenttien on oltava käytettävissä myös avustavan teknologian avulla.
  • Responsiivisuus ja mobiilituki – Verkkokaupan tulee toimia hyvin sekä tietokoneilla että mobiililaitteilla.

Tulevaisuudessa verkkokauppojen tulee lisäksi täyttää WCAG 2.2 -vaatimukset niiden astuessa voimaan.

Miten Kanava voi auttaa?

Kanava tarjoaa saavutettavuusauditointeja WordPress-pohjaisille verkkosivuille ja -kaupoille. Jos haluat varmistaa, että verkkokauppasi täyttää tulevat vaatimukset, kannattaa aloittaa saavutettavuuden arviointi jo nyt.

Saavutettavuusdirektiivi – kohti parempia verkkopalveluja

Arvion mukaan Suomessa on yli miljoona ihmistä, joilla on haasteita verkkopalvelujen tai laitteiden käytössä. Esimerkiksi näkö- tai kuulovammoja, fyysisiä ja motorisia rajoitteita, suomen kielen taidon heikkoutta tai luki- ja oppimisvaikuksia ei aina osata huomioida, kun suunnitellaan ja toteutetaan verkkopalveluja.

Mikä saavutettavuusdirektiivi?

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan vuoden 2016 lopussa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että julkisen hallinnon verkkopalvelut ovat kaikkien käytettävissä – myös niiden, jotka käyttävät apuvälineitä verkossa asioidessaan.

Saavutettavuusdirektiivi määrittää vähimmäisvaatimukset julkisen hallinnon verkkopalveluiden ja mobiilisovellusten saavutettavuudelle. Saavutettavuudella tarkoitetaan, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.

Puutteellinen saavutettavuus näkyy esimerkiksi silloin, kun sokea henkilö käyttää verkkopalvelua ruudunlukuohjelman avulla ja kohtaa teknisestä toteutuksesta johtuvia ongelmia sisällön järjestyksessä tai navigaation toimivuudessa. Heikko saavutettavuus tarkoittaa myös vaikeita termejä tai monimutkaisia lauseita, joita on heikolla suomen kielen taidolla mahdoton ymmärtää.

Tahot, joita vaatimukset koskevat:

  • valtion viranomaiset ja liikelaitokset (esim. ministeriöt ja virastot)
  • kunnalliset viranomaiset mukaan lukien liikelaitokset ja koulut
  • osa eduskunnan virastoista ja tasavallan presidentin kanslia
  • julkisoikeudelliset yhdistykset siltä osin kun ne hoitavat julkista hallintotehtävää
  • itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset (esim. Kela)
  • yliopistot, yliopistolain (558/2009) pykälässä tarkoitetut
  • ammattikorkeakoulut, ammattikorkeakoululaissa (932/2014) säädetyt
  • ortodoksinen kirkko ja ortodoksiset seurakunnat
  • lakisääteisiä tehtäviä hoitavat yhtiöt (esim. katsastuskonttorit, eläke- ja tapaturmavakuutusyhtiöt)

Esimerkkejä vaatimuksista:

Saavutettavuuden tarkistamiseen käytetään WCAG:ta (Web Content Accessibility Guidelines).

  • Tarjoa tekstivastineet kaikelle ei-tekstimuotoiselle sisällölle siten, että sisältö voidaan muuttaa muihin tarvittaviin muotoihin, kuten isokokoiseksi tekstiksi, pistekirjoitukseksi, puheeksi, symboliksi tai yksinkertaisemmaksi kieleksi. Tämä tarkoittaa esimerkiksi alt-attribuuttien eli vaihtoehtoisten tekstien lisäämistä kuvaelementteihin.
  • Väriä ei käytetä ainoana visuaalisena keinona välittämään informaatiota, esittämään toimintoa, pyytämään vastausta tai korostamaan visuaalista elementtiä. Onko käytetty muitakin visuaalisia keinoja kuin väriä välittämään informaatiota verkkosivulla? Tämä kriteeri koskee vain värien käyttöä.
  • Kaikki sisällön toiminnallisuus on hallittavissa näppäimistörajapinnan välityksellä ilman vaatimusta yksittäisten näppäinpainallusten erityisestä ajoittamisesta, paitsi kun alla oleva toiminnallisuus vaatii syötettä, joka riippuu käyttäjän liikkeiden polusta eikä vain päätepisteistä.

Miksi huomioida saavutettavuus myös tavallisilla sivuilla?

Vaikka laki itsessään koskettaa vain julkisen hallinnon verkkopalveluja, kannattaa jokaisen yrityksen kiinnittää huomiota omien verkkosivujensa saatavuuteen. Kun sivut ovat kaikkien käytettävissä, yritys ei menetä potentiaalisia asiakkaita. Saavutettavia verkkosivuja on usein lisäksi helpompi käyttää ja ymmärtää kuin tavallisia sivuja.

Myös hakukoneet arvostavat esimerkiksi kuviin lisättyjä vaihtoehtoisia tekstejä, jolloin verkkosivuston sijoitus nousee hakutuloksissa ja kuvahaussa. Tässä on syytä kuitenkin mennä ”ihminen edellä” eikä täyttää vaihtoehtoista tekstiä pelkillä hakusanoilla.

Etsitkö markkinointitoimistoa, joka saa tuloksia?

Varaa kalenterista 30 minuutin palaveri – etänä tai Tierankadulla.